Niin kuin pieniä polkuja ranteessa on, hihan alle ne piiloon jää. Eikä kukaan tiedä, et on onneton,
kun ei sieluunsa nää. Niin kuin pieniä polkuja, risteilevii, jotka johtavat ei mihinkään. Mut se terä
joka sydämessä on kii, viiltää syvempään.
torstai 10. huhtikuuta 2014
Broken
Romahdus koulussa. Neljän ja puolen tunnin yöunet eivät olleet kovin järkevä idea. Mutta sain jutella hänelle. En malttanut mennä unille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti