Ei halua syödä, ei silti tarpeeksi kontrollia.
Uupuneet eleet, järjettömän kylmä.
Ylöspäin vai alaspäin? Kumpi suunta tää on?
Valetta valeen perään. Hyviä syitä jättää syömättä.
Eheytä. Nosta ylöspäin. Eheytä.
Olis niin paljon helpompaa,
ottaa pari hassua ja kaikki unohtaa.
Taivaal on tähtiä monta, liian monta.
Nekin häikäisee jo liikaa iltaisin.
Ahdistus painaa jokaista hetkeä,
on aivan järkyttävän kylmä.
Kokoajan tyttö kulkee ylikierroksilla,
liikaa sitä, liikaa tätä.
Väsymys painaa hartioita,
silmäluomet on raskaat.
Mutta se ei auta, se ei poista
kipua.
Sillä tänään olen vielä liikaa.
Tänään olen vielä liian vähän.
<3: Pieni Runotyttö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti