Pakko oli tulla vähän purkamaan ajatuksia.
Tänään nauroin, olin kavereiden kanssa ja
iloitsin kouluarvosanoista.
Ahdistuin yksin väentungoksessa.
Mua heikotti, itketti ja ahdisti.
Oli hirveä nälkä mutta yksin
en saa syötyä julkisella paikalla MITÄÄN.
Oli mielettömän paha olla. Onneks
V sattu aluks paikalle ja sen jälkeen K.
Muuten oisin ruvennut itkemään.
Tahdon käpertyä peiton alle ja laittaa
oven lukkoon (jota ei muuten saa lukittua ollenkaan). Tänä iltana tahdon eristäytyä
kaikista. En tahdo seuraa, haluan olla
yksin. Ahdistus on niin paha, että itken
ja tärisen. Eristäydyn sänkyni pohjalle,
tuntuu kerrankin hyvältä olla yksin.
Voisin eristäytyä moneksi päiväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti