Aikaa kuluu
Kaikki alkaa murtuun
Ja sit taas eheytyy
Palaset taas yhteen keräytyy
Koko päivä oon taistellu
että pysyisin tajuissani.
Mua on huipannu.
Mä olen taas kipeä.
Mä oon kotona yksin.
Ajatukset juoksee mun päässä.
Sinulla on kaikki se mitä me tarvitsemme.
Sinulla on se mitä etsimme. Tänään silti epäilemme.
Minä istun yksin, itken ja rukoilen.
Halaa mua, mä sanon viimesen lauseen, kuiskauksen.
Mä samaan aikaan vihaan ja rakastan tätä härdelliä.
Mä en osaa elää ilmankaan tätä päähässäkkää.
Miten syömisongelmia voi kaivata???
Mä haluan istua sun sylissä, haluan nukkua sun vieressä.
Halaa mua, pidä kättäs mun kädessä.
Tänää tajusin kuinka vahvat tunteet mulla on sua kohtaan.
Mä en kestä tätä läheisyydenkaipuuta, en vaan kestä.
<3: Pieni Runotyttö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti