I'm losing my mind

Välillä tuntuu että pää hajoo.

Oon syöny koko päivän:

nakkia, spagettia, suklaata, sipsiä,

jäätelöä, banaania, omenaa....

Nyt mulla on tosi ällö olo!

 Pää alkaa oleen tyhjä sanoista.

Tää kaikki tuntuu niin hullulta.

Sisko kysy että minne mun maha on kadonnu.

Hei oikeesti, nythän mä oon sitä kasvattanu ihan

sairaasti.

 Liian tyhmä tajutakseen järkipuhetta.

Mä oon aivan hukassa itseni kanssa, oon

omissa ajatuksissa.

Tänään taas meinasin pyörtyä. 

 Haluan olla se iloinen ja puhelias tyttö,

myös muutenkin kun vaan pintapuolisesti.

En osaa elää tässä hetkessä, miten

se voi olla niin vaikeeta?

 Haluaisin olla urheilullisempi, 

haluaisin että osaisin elää

terveellisesti. Turha toivo, idiootti.

Kipeet ajatukset tulee mieleen.

 

Viimesin viilto on syksyltä. 

Toivon, että pystyn pitään pintani

sen verran, että se jäis oikeesti

viimeseks. Se on niin tyhmää.

Mut sillä hetkellä kun sen tekee,

nii ei sillon tajua että ei oo järkevää.

Sillon on jo niin sekasin ettei sitä

tajua.

  Enää todellisuutta ei saa juosta karkuun.

Se täytyy kohdata silmästä silmään.

Se on hankalaa, mutta se tulee

vielä onnistumaan.

Mä tuun pääseen näistä ajatuksista

eroon.

 

 Jos joku sanoiski noin: 

Don't you cry tonight
I still love you baby
Don't you cry tonight
Don't you cry tonight
There's a heaven above you baby
And don't you cry tonight

Sometimes i feel insecure, so unsure

but i know i will make it