Esirippu aukeaa. Mä astun näyttämölle.
Yritän saada suuni auki. Kertoa ensimmäisen repliikin.
Kertoa, etten enää jaksa.
Jalkani pettävät alta, tunnen kuinka kaadun.
Muut näkevät vain sen hieman eksyneen, hymyilevän tytön.
Jos edes kerran sais sanottua sen ääneen.
Ettei enään jaksa, että lakkaa toivomasta.
Jos edes kerran voisi purkaa ulos sen kaiken.
Hei, mä pidän yllä hemmetin vahvaa kulissia.
Sen mä osaan. Edes sen mä osaan.
Tää kaikki alkaa murentua. Pelissä elämät alkaa loppua.
Hei, auttakaa mua! Mitä mä teen? Kuka mä oon?
Joku kylmä on kietoutunu mun ympärille. Yritän
pyristellä.
EN PYSTY. Huomenna taas sama hymy, mä oon niiden
Haluan olla taas se sama onnellinen tyttö, joka olin taas syksyllä.
Joka päivä se kuitenkin menee taas kauemmaks.
Oon hukassa, totaalisesti. Auttakaa mua, mä vajoan!
Mut hei, mähän kestän aivan kaiken, mä oon voittaja.
Oon väsyny. Aamulla kaikki on kuitenkin taas paremmin.
Varsinkin kun kyseessä on jouluaatto.
Rakkaita ihmisiä, se tunnelma ilmassa.
Mä haluan edes yhden päivän vaan olla. Ettei tarvi ajatella.
Hyvää Joulua kaikille<3 (tuskin kukaan tätä lukee..)
<3: pieni runotyttö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti