Kaikki on niin tyhjää ja avaraa.
Samalla niin sekasotkuista ja ahdasta.
Enkä tiedä kuka oon.
Enkä tiedä kuka haluisin olla.
Nyt on se hetki kun tahtoisi muuttua kokonaan tiikeriksi.
Raidoittaa punaisella.
Ja hukkuisi siihen lammikkoon.
Mutta en tee sitä.
Sillä toivon että tälle elämälle löytyy parempikin tarkoitus.
Mutta miksei se terapeutti vastaa?
Miksi painon on taas täytynyt nousta?
(Syönyt taas liikaa, tietysti).
Oon niin läheisyydenkipeä että sattuu.
<3 tälläinenkin pieni kommentti merkitsee äärettömän paljon. Joku sittenkin välittää. Kiitos
VastaaPoistaJossain hetkiä, päiviä tai vuosia eteenpäin on se päivä, jolloin elämä helpottaa ja se on helpompi kantaa. Jonakin päivänä silloin onni tulee luoksesi ja jää siihen. Huomaat sen auringonsäteestä, pisarasta kuusen oksalla tai punaisesta pilvestä taivaalla. Se voi kestää hetken, mutta kun jaksat uskoa, se tulee takaisin. Toivon sydämestäni, että se hetki on jo huomenna.
VastaaPoista