Perjantaina oli wanhat. Oli superkiva päivä. Paitsi se kun kuulin etten ole tervetullut. Ja kun kaveriporukka vaan vältteli mua. Ne ei halunnut olla mun kanssa. Romahtaminen. Itkua varmaan yli puoli tuntia. Istu lattialla. Vesiputous.
Koko viikonlopun ajan on ollu ristiriitaset fiilikset. En jaksaisi enää. Yhden viikon aikana tapahtunut varmaankin enemmän kaikkea paskaa kuin koko elämän aikana. En vaan jaksa.
Jos olisin joku muu niin en mä jaksaisi itseäni. Käskisin mun tappaa itseni. Ei kukaan jaksa. Kaikki vihaa. Kylmiä katseita. ''Se on sekasin''. ''Ei sillä oo mitään ongelmia''. Vois tulla kaapista ulos...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti