Onneks suurin osa viiltoarvista on lähes näkymättömiä, mutta on myös niitä, jotka ei tuu ikinä lähtemään pois. Mutta nyt kaks viikkoa ilman!

Huomenna alotetan mielialalääkkeet. Apua. 

On eräs ihminen, joka on opettanu mut taas hymyileen ja nauraan uudestaan. Onko toivoa vielä jäljellä?